Naantalin seurakunnan pitkään valmisteltu Missio alkoi 4.10. Jännitystä, iloista yllätystä. Nuoria tuli, joskin johdettuina. Se ei ole paha, nuoriahan täytyy ohjata. Night caféssa seurakuntakeskuksen salia ei ollut tuntea – värivalot olivat upeat! <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kristus-päivä 18.10. Turku-hallissa oli ruokkimisihme. Kymmentuhatpäinen yleisö sai hengelliseen nälkäänsä ravinnon. Meikäläinen tuli klo 12, tuskin malttoi lähteä kotiin yhdeksän tunnin istumisen jälkeen. Kaikkien kolmen vuodenvaihteessa yhdistyvän seurakunnan vaakunaliput tulivat muiden mukana areenalle, Merimaskun, Rymättylän ja Naantalin. Toivon näkeväni ne liput toistekin yhdessä.

"Kun luen tai kuuntelen Raamattua, koen kohtaavani totuuden ihmisen elämästä ja olemuksesta." Tämä lause jäi jonkin päivän lehtipinosta käteen.

Olli Valtonen pohdiskeli viimeisessä Askel-lehdessä niitä lapsen hyviä ominaisuuksia, joita Jeesus arvosti. Nöyryys/tottelevaisuus, riippuvaisuus, sinisilmäisyys/luottavaisuus. Eivät totisesti ole tämän päivän arvoja…

Piispa Kari Mäkinen oli haastateltavana 2.11. TS:ssa. Ei ollut allekirjoittanut piispojen julkaisua Rakkauden lahja. Se ei hänen mielestään ole tätä päivää. Mäkisen analyysi ihmisen tuotteistamisesta, avioliitosta, seksuaalisuudesta oli puhutteleva.

Prof. Kimmo Nuotio herätteli keskustelua siitä, pitääkö rikoslaissamme puhua yhä Jumalasta isolla alkukirjaimella. Mielestäni pitää, se on Suomen rikoslaki.

Kuun vaihteessa olin viikon Israelin matkalla. Siellä oli se kesä, jota ei tänne tänä vuonna tullut. Maisema Genesaretin järvellä oli mitä romanttisin ilta-auringon laskiessa. Saman maiseman näki Jeesus aikoinaan.

Reijo Telaranta kirjoittaa viimeisimmässä Kädenojennus-lehdessä pappien työstä:

Ns. ulkoinen kutsu on selkeästi hoidettavissa, mutta ns. sisäinen kutsumus ei hoidu sopimusteitse; se on herkkä lintu, joka ei käskien laula, viihtyy huonosti byrokratian häkkilintuna eikä ole rahalla ostettavissa.

Missio jatkui 8.11. Päivi Niemi herätti hyvän keskustelun iltapäivällä. Night café ei toiminut. Mutta ehkä pitää vaan luottaa; ottaa aikansa ennen kuin tämä juttu menee läpi.

TS:n pääkirjoittaja 9.11. jyrisi: "... aivan kuin kirkolla olisi oikeus nousta näissä kysymyksissä muun yhteiskunnan yläpuolelle kansalaisten perustuslaillisista oikeuksista piittaamatta…  Uskon totuudet ovat kirkossa väkevä voima, mutta yleisten oikeusperiaatteiden ohjenuoriksi ne eivät kelpaa…"  Eivätköhän liene Korkeimmalta taholta ne yleiset periaatteetkin aikoinaan annettu. Lain taulujen kanssa Mooses palasi kansan pariin. Kirkon tehtävä on aina kunakin aikana kussakin tilanteessa etsiä Jumalan tahtoa. Mitä virkaa sillä muuten on? Laitoksenako vain laitosten joukossa?