Viikko sitten oli aiheena kaste. Tekstinä oli kertomus Filippoksesta, joka julisti reissussa olleelle etiopialaiselle hoviherralle evankeliumia. Hoviherra kysyi, että estääkös mikään kastamasta häntä, kun he näkivät vettä. Hän ja Filippos astuivat veteen ja Filippos kastoi.

 

Kaste on luterilaisessa kirkossamme enimmäkseen hellyttävä juhla, joka ”kuuluu niihin vauvakauden perinteisiin.” Kastettava on siis yleensä vauva, ei aikuinen ihminen. Kasteen merkitys voi jäädä monelle hämäräksi. Ehkä yleisin käsitys on yksinkertaisesti, että kyseessä on nimen anto ja seurakunnan jäseneksi ottaminen.

 

Tarkistin Lutherin isosta katekismuksesta ja nykyään käytössä olevasta katekismuksesta kasteen selitystä. Lutherin oli monisanainen, mutta minusta kuitenkin selvempi. Ja hauskempi. Siinä mm. nimitettiin röyhkeiksi pässinpäiksi toisinajattelijoita. Sellaista jumaluusopillista tekstiä maallikkokin ymmärtää.

 

Lisäksi lapsikasteesta Luther sanoo, että oppimattoman on syytä karistaa sen ymmärtäminen mielestään ja jättää oppineiden huoleksi. Mutta toisaalta hän kyllä selittää sen tavalla, joka meikäläisellekin meni perille. On sitten toinen asia, menikö perille oikealla tavalla.

 

Kasteessa Jumalan sana ja käsky liittyvät veteen, muuten vesi on vettä. ”Jumala luovuttaa veteen kunniansa ja panee siihen valtansa ja voimansa. Siksi se ei olekaan pelkkää luonnollista vettä, vaan jumalallista, taivaallista, pyhää ja pelastavaa vettä tai jotain vielä ylistettävämpää. Kaikki tämä johtuu sanasta, taivaallisesta ja pyhästä sanasta, jota kukaan ei pysty kyllin ylistämään.” Näin kauniisti Luther.

 

Eli usko ei ole kasteessa se oleellinen asia, koska ihmisen usko ei luo kastetta vaan ottaa kasteen vastaan, sanoo Luther. Kaste ei ole sidottu kastettavan uskoon vaan sanaan.

 

Ihmisen pelastus on kuitenkin Raamatun mukaan kiinni uskosta ja kasteesta. Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu. Jos siis ihmisessä herää usko myöhemmin ja hänet on kastettu pienenä, on Raamatun lupaus voimassa. Hän uskoo ja hänet on kastettu.

 

Lopuksi voi vain ihmetellä, miten yksinkertaisin ”välinein” Jumala välittää meille suuria asioita: kasteessa vesi, ehtoollisessa viini ja leipä.